Huh, melkein kuukausi on jo siitä, kun viimeksi tänne puolelle olen kuulumisiani kertonut. Mulla on oikeastaan ollut niin paljon tekemistä koko ajan, etten ole edes kerennyt ajatella tänne kirjoittamista, ja niinä hetkinä kun aikaa olisi ollut, en vain ole saanut minkäänlaista aihetta aikaiseksi.
Mutta tiivistettynä, hyvää mulle kyllä kuuluu :-) Tuntuu, että niin paljon on ehtinyt taas tapahtua, etten edes oikein tiedä mistä aloittaa. Muunmuassa olen kerennyt jo ottaa aurinkoa ja palaa...
olen käynyt tyttöjen kanssa syömässä ja nauranut myöhälle iltaan...
olen Helin kanssa juossut aamuyöllä kaatosateella kotiin...
olen yrittänyt kovasti opiskella ranskaa ja kirjottanut jo ranskankin tentin...
pitänyt piknikkiä kattojen yllä...
ja mikä kaikkein tärkeintä, sain maailman parhaimman ihmisen tänne viikoksi kylään, kun mun poikaystävä hyppäsi lentokoneeseen ja matkusti mua tänne katsomaan :')
Ja kaikkea muutakin on tullut tämän lisäksi tehtyä. Paljon ollaan myös paljon vaihtokavereiden kanssa puhuttu siitä, kuinka osalla meistä loppuu pian jo koulu ja he lähtevät kukin omille teilleen. Hullua! juurihan me tänne tultiin ja nyt pitäisi sanoa jo heippa. Samalla alkaa oma-aikanikin käydä täällä vähiin, kun takana on reilusti yli 100 päivää ja edessä 23 päivää Montpellierissä, jonka jälkeen suuntaan Pariisiin ja sieltä sitten palaan kotiin. Täytyy äkkiä alkaa tehdä niitä loppujakin asioita mun to do-listalta, ettei mitään jää näkemättä tai kokematta! ;-)
Mutta tiivistettynä, hyvää mulle kyllä kuuluu :-) Tuntuu, että niin paljon on ehtinyt taas tapahtua, etten edes oikein tiedä mistä aloittaa. Muunmuassa olen kerennyt jo ottaa aurinkoa ja palaa...
olen käynyt tyttöjen kanssa syömässä ja nauranut myöhälle iltaan...
olen Helin kanssa juossut aamuyöllä kaatosateella kotiin...
olen yrittänyt kovasti opiskella ranskaa ja kirjottanut jo ranskankin tentin...
pitänyt piknikkiä kattojen yllä...
ja mikä kaikkein tärkeintä, sain maailman parhaimman ihmisen tänne viikoksi kylään, kun mun poikaystävä hyppäsi lentokoneeseen ja matkusti mua tänne katsomaan :')
Ja kaikkea muutakin on tullut tämän lisäksi tehtyä. Paljon ollaan myös paljon vaihtokavereiden kanssa puhuttu siitä, kuinka osalla meistä loppuu pian jo koulu ja he lähtevät kukin omille teilleen. Hullua! juurihan me tänne tultiin ja nyt pitäisi sanoa jo heippa. Samalla alkaa oma-aikanikin käydä täällä vähiin, kun takana on reilusti yli 100 päivää ja edessä 23 päivää Montpellierissä, jonka jälkeen suuntaan Pariisiin ja sieltä sitten palaan kotiin. Täytyy äkkiä alkaa tehdä niitä loppujakin asioita mun to do-listalta, ettei mitään jää näkemättä tai kokematta! ;-)
näin se aika kuluu, vaikka alussa tuntui menevän etanan vauhtia. Ihana että saat uusia ystäviä ja rakkaimman käymään. Nämä kokemukset saa tuoda mukana tänne suomeen ja muistella vielä vuosien jälkeen lämmollä
VastaaPoista