Marseille & Calanques

Niinkuin mainitsinkin jo, Atte saapui tänne mun luokse viikoksi. Ajattelin, että viikko pelkästään Montpellierissä on aika paljon, joten voitaisiin tehdä reissu jonnekkin, missä mäkään en ole aiemmin käynyt. Varattiin sitten bussiliput Marseilleen ja vietettiin siellä kaksi päivää!

Marseille on kahden tunnin ajomatkan päässä Montpellieristä ja se on Ranskan toiseksi suurin kaupunki. Marseille oli mun mielestä ihan kiva kaupunki, mutta mun makuuni ehkä hieman liian suuri ja täynnä ihmisiä. Kuitenkin meillä oli ihan huiput kaksi päivää tuossa miljoona kaupungissa! kierreltiin nähtävyydet läpi, syötiin hyvin ja yhtenä iltapäivänä päätettiin mennä Calanqueksen luontopuistoon. Ja huh, onneksi mentiin!

Tuo puisto on kyllä yksi hienoimmista kokemuksista, mitä mulla täältä Ranskasta on. Käveltyjä askelia tuli tuona päivänä aika paljon, kun kierrettiin puistossa ensin ylös vuoria pitkin, jonka jälkeen vielä aivan meren rantaan asti alas. Maisemat olivat ihan mahtavia, vuoria kaikkialla ja turkoosi ja kirkas meri. Voi että, tuonne mä lähtisin vaikka heti takaisin!

Comment ça va?

Huh, melkein kuukausi on jo siitä, kun viimeksi tänne puolelle olen kuulumisiani kertonut. Mulla on oikeastaan ollut niin paljon tekemistä koko ajan, etten ole edes kerennyt ajatella tänne kirjoittamista, ja niinä hetkinä kun aikaa olisi ollut, en vain ole saanut minkäänlaista aihetta aikaiseksi.

Mutta tiivistettynä, hyvää mulle kyllä kuuluu :-) Tuntuu, että niin paljon on ehtinyt taas tapahtua, etten edes oikein tiedä mistä aloittaa. Muunmuassa olen kerennyt jo ottaa aurinkoa ja palaa...

olen käynyt tyttöjen kanssa syömässä ja nauranut myöhälle iltaan...

olen Helin kanssa juossut aamuyöllä kaatosateella kotiin...

olen yrittänyt kovasti opiskella ranskaa ja kirjottanut jo ranskankin tentin...

pitänyt piknikkiä kattojen yllä...

ja mikä kaikkein tärkeintä, sain maailman parhaimman ihmisen tänne viikoksi kylään, kun mun poikaystävä hyppäsi lentokoneeseen ja matkusti mua tänne katsomaan :')

Ja kaikkea muutakin on tullut tämän lisäksi tehtyä. Paljon ollaan myös paljon vaihtokavereiden kanssa puhuttu siitä, kuinka osalla meistä loppuu pian jo koulu ja he lähtevät kukin omille teilleen. Hullua! juurihan me tänne tultiin ja nyt pitäisi sanoa jo heippa. Samalla alkaa oma-aikanikin käydä täällä vähiin, kun takana on reilusti yli 100 päivää ja edessä 23 päivää Montpellierissä, jonka jälkeen suuntaan Pariisiin ja sieltä sitten palaan kotiin. Täytyy äkkiä alkaa tehdä niitä loppujakin asioita mun to do-listalta, ettei mitään jää näkemättä tai kokematta! ;-)

Sunny sunday

Heippa! Huh, miten mukava ja rentouttava viikonloppu on mulla takana :-) Leffailtoja, ben&jerrysiä, kavereita ja aurinkoa, kelpaa! Varsinkin tänään, kun muutaman sateisen päivän jälkeen aurinko päätti ilmestyä esiin ja paistaa täysin kirkkaalta taivaalta!

Lähdettiinkin tämän ihanan sään inspiroimana kävelylle muutaman tytön voimin ja ihasteltiin keväistä Montpellieriä. Täällä on varsinkin nyt sateiden jälkeen alkanut kaikki kukat ja puut kukkia ja kevät on kovaa vauhtia käynnissä! Kaikkialla on niin kaunista :-) Onneksi nämä aurinkoiset ilmat pitäisi nyt myöskin jatkua ja lämpötilatkin kohoavat koko ajan. Tulee vihdoin niille kaikille hameille käyttöä, jotka kotoa raahasin mukaani :-D Jesjes!

Tulevat viikot ovat meillä koulussa aika iisejä ja luentoja ei ole paljon, joten aikeissa olisi siis nauttia auringosta, ehkä hieman ruskettua jopa ja who knows minne ensi viikonloppuna päädytään, kun on useampi vapaapäivä putkeen... ;-) palaillaan!

borta bra, men hemma bäst

Yes, I'm alive! Hieman hiljaisuutta on täällä ollut, sillä vietin juuri meidän spring breakin KOTONA. Ja voi kyllä, mä niin nautin. Vaikka lämpimässä Etelä-Ranskassa viihtyykin, on koti silti aina koti. Ja se jälleennäkemisen ilo, minkä koin, kun vihdoin se maailman rakkain ihminen näkyi lentokentän toisessa päässä... Se oli varmasti yksi mun elämän parhaimmista hetkistä ja kaiken sen matkustamisen arvoista :')

Suomessa ollessa tein paljon ja samaan aikaan juuri en mitään. Koko alkuvuosi on juostu paikasta toiseen ja koko ajan on ollut jotain tekeillä. Aikataulu on ollut aika hetkistä, joten pieni hengähdystauko oli enemmän, kuin tarpeen. Nautin vain rakkaiden läsnäolosta ja sitä olinkin kaivannut, vierailin isovanhemmilla, söin ruisleipää ja iskän tekemiä lihapullia, nukuin alku vuoden univelat pois ja ulkoilin talvimaisemassa. Menin täysin fiiliksen mukaan, enkä edes halunnutkaan tehdä sen kummempia suunnitelmia, kun en tiennyt miten itse reagoisin tähän kaikkeen tunnemyräkkään, mikä kotoa tulee. Ja tein juuri niitä asioita, mitä juuri sillä hetkellä huvittikin.

Kaksi viikkoa meni todella nopeasti ja nyt oonkin jo matkalla takaisin Montpellieriin vielä kahdeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen tämä kevät ja vaihto olisikin jo ohi. Tunteet ovat tällä hetkellä enemmän sekaisin, kuin mun lähtiessäni Tammikuussa, kun taas heippojen sanominen hetkeksi aikaa osottautui yllättävän haastavaksi ja samaan aikaan haluaisin vielä nähdä ja kokea kaiken mahdollisen näinä viimeisinä viikkoina Ranskassa. Onneksi vielä vierailuvuorossa on rakkaita ihmisiä, joista poikaystävän saan tänne jo kolmen viikon päästä ja perhe, joka saapuu juuri ennen lähtöäni. Joten ehkä sekin sitä tällähetkellä vallitsevaa koti-ikävää lievittää, kun on rakkaita, joita odottaa :-)

Kuullaan taas lisää Montpellieristä!