Pic saint-loup

Meillä on aika meneväinen vaihtariporukka täällä joten, kun saatiin idea lähteä kiipeämään läheiselle vuorelle, oli meitä aika iso kasa tyttöjä innostuneina! Meidän lauantai aamu alkoi aikaisin, kun haluttiin olla hyvissä ajoin paikalla. Pakattiin kamat kassiin ja hypättiin bussiin! Aurinko paistoi täysin kirkkaalta taivaalta ja kun saavuttiin paikalle, mietittiin moneen otteeseen, että ei se tuo korkea vuori tuossa vieressä voi olla, sehän on aivan liian korkea. Mutta meidän "pelot" osuivat oikeaan ja juurikin se korkein huippu oli, kuin olikin meidän etappi :-D

Vuori oli vaikeahkoa maastoa, irtokiviä ja kiipeämistä. Mutta oh boy, oli se kaiken sen arvoista. Kun päästiin huipulle, näkymä oli aivan mielettömän kaunis. En ole koskaan kiivennyt noin korkealle ja nähnyt tuollaista maisemaa. Istuttiin vuoren huipulla auringosta ja maisemista nauttien ja olihan se huikeaa :-) 

Tehdään täällä todella paljon vain kaupunkireissuja, niin oli mahtava päästä näkemään Ranskan luontoa lähempää. Päivän saldona oli siis mukava "pieni" lenkki, kun käveltiin 20-30km, joista puolet olivat kiipeämistä ylämäkeen ja ihana kokemus ihanien vaihtarityttöjen kanssa! Such an awesome day :-)

#Vainranskajutut

Ranskassa on ihan ok puhua opettajan kanssa, mistä alkoholijuomista tykkää. Nimittäin meidän opettajamme sitä kysyi meiltä! Eipä tulisi Suomessa tämä mieleenikään.

Täällä ei koskaan ole kiire minnekkään. Ei koulussa, ei kaupan kassalla, ei pankissa, ei missään. Asiakaspalvelu on täällä todella hidasta ja joskus oon odottanut, kun asiakas ja kassa vaihtaa kuulumiset ihan pitkän kaavan kautta, ennenkuin mua palveltiin.

Ja kaikki ovat täällä AINA myöhässä. Vain suomalaiset ja saksalaiset pääsevät ajoissa paikalle :-D

Myöskään se Suomesta tuttu asiakaspalveluhymy ei ole täällä tuttua. Nimittäin ketään ei hymyile kassalla. Eikä välttämättä edes sano sulle mitään koko aikana, kun asioit.

Ihmiset ovat todella tuttavallisia ja näin Suomalaisen näkökulmasta hieman jopa hyökkääviä välillä :-D 

Kaduilla on ihan normaalia tulla kysymään tuntemattomilta tupakkaa. Sut vain pysäytetään keskellä tietä ja kysytään. Itse, kun en polta olen monta kertaa saanut vihaiset ranskalaiset huudot perään :-D Muutenkin täällä ihmiset polttavat todella paljon... Niin sisällä kuin ulkona.

Ihmisillä on täällä arkisinkin elämä töiden jälkeen. Välillä tuntuu, että Suomessa kaikki pakoilee toisiaan kaikin keinoin, mutta täällä lähdetään töiden jälkeen ystävien kanssa lasillisille nauttimaan.

Varsinainen fitness buumi ei ole Ranskassa havaittavissa. Ihmiset käyvät lenkillä ja salilla tottakai, mutta enemmän uskon, että täällä halutaan panostaa elämästä nauttimiseen ja ihmisten näkemiseen, kun salilla hikoilemiseen.

Vaikka lämpöasteet ovatkin heitelleet jo +20 puolelle, suurin osa ranskalaisista käveleee täällä edelleen toppatakki päällä ja katsovat meitä shortseissa ja mekoissa kulkevia vaihtareita, kuin hullua :-D Täällä on melkein, kuin Suomen kesä, joten aionkin pukeutua sen mukaisesti :-D

All good

Terkkuja aurinkoisesta Ranskasta! Täytyy kyllä välillä hieraista silmiä, kun miettii, että nyt on tosiaan helmikuu ja täällä lämpötilat menee reilusti yli +15 jo! Ihan huikeeta :-) Ensi viikoksikin ennusteet näyttää pelkkää aurinkoa ja yli kahdenkymmenen lämpöasteen lukemia. YES PLEASE! 

 

Viikot menevät täällä ihan hurjaa vauhtia eteenpäin, enkä edes välillä tiedä mistä kuulumista tänne kertoisin! Niin paljon ehtii kirjoitusten välillä tapahtua... Viikonloppu on kuitenkin mainitsemisen arvoinen, sillä tällä kertaa sain vieraakseni ihanan Annan. Hänenkin reissu tänne oli hieman extemporeesti varattu, mutta vietettiin todella kivat neljä päivää kaupunkia kierrellen ja uusia paikkoja etsien. Eilenkin päätettiin lähteä etsimään nähtävyyttä, jota kutsutaan nimellä "pink lake". Järvi on siis ihan oikeastikin nimensä mukaisesti pinkki, mutta perille päästyämme selvisi, että järvi on kyseisen värinen vain tietyin väliajoin... :-D Seuraavan kerran täytyy tehdä enemmän taustatyötä, sillä niitä normaaleja järviä tulee Suomessakin nähtyä tarpeeksi usein ;-)

Muutenkin elämä rullaillee täällä edelleen hyvin. Sää on huippu, ihmiset ovat huippuja, fiilis on huippu ;-) Multa on myös usein kysytty, että käynkö täällä ollenkaan koulussa, kun tunnun vain matkustelevan ja nauttivan täällä. Mutta oi kuulkaas, kyllä. Koulua on myös täällä suunnassa. Ensi viikolla tuleekin siellä istuttua maanantaista keskiviikkoon lähes 13 tuntia putkeen. Katsotaan onko fiilis enää silloin huippu :-D Heh, wish me luck!!!

Séte, France

"Nähääks aamulla asemalla ja otetaan juna jonnekkin?". Niillä sanoilla alotettiin tää keskiviikko. Päämääräksi valikoitu Séte, joka on n. 15 minuutin päässä Montpellieristä. Koska aurinkokaan ei joka päivä voi näyttäytyä, on kaikkialla Etelä-Ranskassa on satanut tämän alkuviikon. Eikä valitettavasti myöskään tämä päivä tehnyt asiaan poikkeusta, mutta ei muutakun sateenvarjo mukaan ja kiertelemään. Käveltiin ympäriinsä ilman minkäänlaista tietoa paikoista ja kiersimmekin tällä reissulla muutaman kerran ympyrää, mutta ainakin näimme aivan ihania pikkutaloja ja taas sitä perus ranskalaista elämää, mitä ei niin paljon täällä meidän kaupungissamme näe.

Séte jäi kuitenkin mun asteikolla ihan ok paikaksi, ja en välttämättä kuluttaisi aikaani siellä uudestaan. Ehkä syynä oli se, että ilma ei ollut yhtä aurinkoinen, kuin yleensä tai se, että ensimmäistä kertaa saimme todella huonoa asiakaspalvelua... Mutta silti on aina yhtä kivaa nähdä uusia paikkoja ja onneksi sentään matkaseurani oli ainakin täyden kympin arvoinen ;-)