Chère maman

Tänään on ensimmäinen kerta, kun en ole paikalla äitini syntymäpäivänä. Tällä hetkellä olen monen tuhannen kilometrin päässä, enkä kotona halaamassa ja onnittelemassa. Tänään on se päivä, kun haluaisin olla Suomessa.

Äiti merkitsee mulle todella paljon ja ilman häntä, en olisi tässä missä olen nyt. En olisi mä, ilman mun äitiä. En olisi sama ihminen ilman äidin oppeja ja rakkautta. Tiedän, että vaikka tekisin mitä virheitä, kulkee äiti mun vierellä ja paljon on hän mun takia jo joutunutkin kokea ja murehtia. Mutta silti hän on musta aina yhtä ylpeä. Ja tiedän, etten koskaan ole yksin, sillä aina oon ollut tervetullut kotiin ja siellä on odottanut lämmin syli, olin sitten kyynel poskella tai hymyssä suin. Äiti on se ihminen, ketä on pyyhkinyt kyyneleet mun silmistä keskellä yötä, tsempannut kaikessa, huutanut mulle, kun en ole totellut, asettanut mulle säännöt ja mikä tärkeintä, opettanut mulle, mitä on rakkaus. Kiitos kaikesta äiti, ja hyvää syntymäpäivää sinne suomeen!